Odotus

Alle tammen harmaan, luokse vanhan ja viisaanBajo el roble gris, junto al anciano y sabio

Tyhjän taivaankannen alta toiveet suuret kannanDesde debajo del cielo vacío, llevo grandes esperanzas

Itsekseni istun, yskiskelen yksinSentado solo, tosiendo por mi cuenta

Kohta kolmen tunnin, vaan jospa vielä vartin vuotanPronto tres horas, pero esperaré un cuarto más

Siiven tyngät, siivet kuitenkinLas alas truncadas, las alas de todos modos

Mustan mielen pyyhkii, puhkuu pois palkeinBorrando la mente oscura, soplando con fuelles

Toivo siipinensä, luottamus sulin valkeinLa esperanza con sus alas, la confianza con plumas blancas

Kohta kolmen tunnin, neljäskin jo niiaaPronto tres horas, incluso la cuarta se inclina

Vuotan vielä vartin, vartin verran viileää iltaaEsperaré un cuarto más, un cuarto de fresca noche

Ruskoa värittää taivaankansi tyhjyyttäänEl cielo tiñe de rojo su vacío

Kasvoille elottomillePara rostros sin vida

Äkkilähdön lailla, kuin vain varkainComo una partida repentina, como un ladrón

Kertoo riimi rungon, kuoreen kaivettu kirjainLa rima cuenta la historia, la letra grabada en la corteza

Koko kylmän illan, kohta kolmen tunninToda la fría noche, pronto tres horas

Vierelläni on hiljaa kivessä nimi, jonka tunnenA mi lado en silencio, en la piedra hay un nombre que reconozco