Arvoitus

Alastomana synnymme tänne maahan kylmään pohjoiseenDesnudos nacimos en esta fría tierra del norte

Jo esi-isämme tiesi sen kun vaihtoi metsään aron tuulisenNuestros ancestros lo sabían al cambiar el bosque por la ventosa llanura

Sitä tuulelta kysyttiinSe lo preguntaron al viento

Metsään synkkään huudettiinGritaron en el oscuro bosque

Tietäjä iän ikuinenEl sabio eterno

Mies partasuu pahainen, sitäEl hombre barbudo malvado, eso

Vuoret kuuntelee, metsä vastailee, kuin sinne huudetaanLas montañas escuchan, el bosque responde, cuando se grita allí

Mikä on suuri arvoitus,¿Cuál es el gran enigma,

Elämämme tarkoitus. OnkoEl propósito de nuestra vida? ¿Es

iloa täys vaiko tuskaa, mietinalegría plena o dolor, me pregunto

Minä, platon ja zarahustraYo, Platón y Zaratustra

Pitkään tulehen tuijotinPor mucho tiempo miré fijamente al fuego

noita kipinöitä katselinobservando esas chispas

vastaustasi kysyen,preguntando por tus respuestas,

viestit nämä kiveen kirjoitinescribí estos mensajes en piedra

Onko elämän tarkoitus¿Es el propósito de la vida

olla suuri arvoitusser un gran enigma?

Mitä jälkiä jätämme, miksi täällä elämme?¿Qué huellas dejamos, por qué vivimos aquí?