Orkidea

OrkideaOrquídea

Hylätty. Sumun kuristama. Ilman sielua.Abandonada. Estrangulada por la niebla. Sin alma.

Maailmassaan särkyneiden unelmien,En su mundo de sueños rotos,

Kasvaa orkidea läpikuultava,Creciendo una orquídea translúcida,

Silmut sen raoista asfaltin.Brotes desde las grietas del asfalto.

Terälehdissään merkit viattomuudenEn sus pétalos, signos de inocencia

Yksinäisiä kuin kuoleva katse.Tan solitarios como una mirada moribunda.

Sekasorrossa saumottujen sydänten,En el caos de corazones cosidos,

Tukala, niin tukala hengittää.Opresivo, tan opresivo respirar.

Kehto menneisyyteen heitettyjen hymyjen,Cuna de sonrisas arrojadas al pasado,

Kipu kosketusten,Dolor de contactos,

Jäätynyt on kuin hauras aika,Congelado como un tiempo frágil,

Ja hiekka sormien välistä valuva...Y la arena se escapa entre los dedos...

Ole kuin orkidea paljaalla kivelläSé como una orquídea en una roca desnuda,

Juo pisaroita marjoista harmaalla maalatuista.Bebe gotas de bayas pintadas de gris.

Unohdus kristallinen muiston hävittää seitistä,El olvido cristalino borra el recuerdo de la telaraña,

Jylisten sumussa, joka nostattaa kaiun...Chirriando en la niebla que levanta un eco...