Hel

Ikuisesti on kirottujen talvieni valtakuntaPor siempre ha sido el reino de mis inviernos malditos

Ollut Pohjolan myrskyissä. Maillani eiEn las tormentas del Norte. En mis tierras

Paista aurinko lämmittäen, yö on ikuinenNo brilla el sol calentando, la noche es eterna

Kuutamoineen. Lumimainen jää, kylmä peili,con su luz de luna. Hielo nevado, espejo frío,

Kauniimpaa ei olekaan. Lumen peittämät rinteet,Nada más hermoso. Las laderas cubiertas de nieve,

Laakeat ja metsät... RakkaintaPlanicies y bosques... Lo más querido

Minulle.Para mí.

Joka yö laulavat lapseni minulle kuunCada noche mis hijos me cantan himnos a la luna,

Hymnejä, ulvovat sen kauneutta. SilmäniAúllan su belleza. Mis ojos descansan

Lepäävät talvimaisemissa, sieluni niissäen los paisajes invernales, mi alma en ellos

Ylväänä vaeltaa. Turinsissa valtakuntanivaga con orgullo. En los reinos de las sombras

Tunnetaan nimellä Hel. Lumen, jään jami dominio es conocido como Infierno. La eterna

Pakkasen ikuinen, muinainen maailma.y antigua tierra de nieve, hielo y frío.