Talviunia

Vain talven uniako kaipaanSolo extraño los sueños de invierno

Kun jään tähän tyhjään taloonCuando me quedo en esta casa vacía

Talvivaloon, kylmään unohdunEn la luz del invierno, me olvido del frío

Kun yön merkitsemät kasvotCuando los rostros sin marcas de la noche

Hautaan tyhjään päällystakkiinSe esconden bajo abrigos vacíos

Lumisateen tuoksu siinä onEl olor a nieve caída está ahí

Kuka olikaan sisälläsi viime yönä?¿Quién estaba dentro de ti la noche pasada?

Kenen tummaan kylkeen painauduit?¿En cuál lado oscuro te acurrucaste?

Kuka saikaan elämäsi hehkumaan kirkasta valoaan¿Quién logró que tu vida brillara con luz brillante?

Talviunineen aamuun harmaaseenDe los sueños de invierno a la gris mañana

Haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseenSe desvanece lentamente, se hunde en la nieve

Hellään kylmyyteen, pieneen kiitokseenEn el suave frío, en un pequeño agradecimiento

Sen lopettaa saan, sen lopettaa saanLo dejaré ir, lo dejaré ir

Se oli valokaaren hehkuEra el resplandor de un arco iris

Sula sokaisevan tosiDerritiendo la verdad cegadora

Ympärillä kohisevan yönAlrededor del rugido de la noche

Niin kuin uni jonka muistaaComo un sueño que se recuerda

Elämä jota elääUna vida que se vive

Vaikkei sitä koskaan kiinni saaAunque nunca se pueda atrapar

Minä katsoin ikkunasta pitkäänMiré por la ventana por mucho tiempo

Harmaaseen sumuun, asvalttiinEn la niebla gris, en el asfalto

Minä katsoin jälkiä lumessa, vaiko omianiMiré las huellas en la nieve, ¿eran las mías o no?

Talviunineen aamuun harmaaseenDe los sueños de invierno a la gris mañana

Haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseenSe desvanece lentamente, se hunde en la nieve

Hellään kylmyyteen, pieneen kiitokseenEn el suave frío, en un pequeño agradecimiento

Sen lopettaa saan, sen lopettaa saanLo dejaré ir, lo dejaré ir

Vain talven uniako kaipaanSolo extraño los sueños de invierno

Kun jään tähän tyhjään taloonCuando me quedo en esta casa vacía

Talvivaloon, kylmään unohdunEn la luz del invierno, me olvido del frío